Muutama ajatus Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluista ja ilmastotoiminnan mahdollisuuksista. Käännetty kirjasesta “Deal or No Deal? The Copenhagen UN Climate Talks“
Mikä EI kannata…
Älä pane kaikkea toivoasi hyvään sopimukseen.
On houkuttelevaa toivoa, että jos vain pyydämme tarpeeksi kiltisti, vallanpitäjät tekevät oikeat päätökset. Todennäköisesti he tulevat myös kertomaan meille ratkaisseensa ongelmat. Valitettavasti markkinapohjaisten ratkaisujen retoriikka on nimenomaan vain tyhjää puhetta.
Älä tee ilmastonmuutoksesta uutta Make Poverty History -kampanjaa.
Muistatko vielä kiinalaisissa hikipajoissa tehdyt valkoiset rannekkeet, ja miten Iso-Britannian hallitus veljeili kansalaisliikkeiden kanssa vuoden 2005 G8 edellä? Muistatko, miten Bono poisti kaiken poliittisen sisällön G8-protestien teemoista, ja miten Geldof antoi G8:lle ”kahdeksan pistettä kymmenestä” köyhyyden vähentämisestä? On surullista, joskaan ei yllättävää, että köyhyys ei ole G8:n jälkeen historiaa, se on vain pahentunut. Todellisen muutoksen ja ratkaisujen täytyy tulla ihmisiltä, joita ko. ongelmat koskettavat. Siihen tarvitaan solidaarisuutta, ei tyhjiä eleitä.
Älä usko julkisuuskohuun.
Toimitaan yhdessä, eikä niellä syyllistävää ja eristävää puhetta ”yksilön vastuusta”. Ongelmaa ei ratkaista muutamalla energiansäästölampulla, vaan toimimalla yhteistyössä koko järjestelmää koskevien perusongelmien ratkaisemiseksi. Lue koko artikkeli »